Nukkekoti

Tämän nukkekodin olen saanut vanhemmiltani jo kolmisen vuotta sitten. Vieläkin puuttuu mattoja, tapetteja ja valaisimia. Joudun varmasti sulkemaan kaapin ovet hakasella muutamaksi vuodeksi, mutta kunhan neiti varttuu, voisimme yhdessä puuhata taloon kaikenlaista.

Perhonen

Vintagemekkoinen taburiinin soittaja sai melkoisen kilinän aikaiseksi. Jumpata täytyy ja varpaita suuhun asti venyttää. Sitten nukuttaakin jo. Äidin silmiin voimakkaan värinen perhostakki, mutta niin pehmeä kuin unelma.

Ikkunanäkymä

Sade sai vaahteranlehdet

kipinöimään

NE SYTTYIVÄT TULISESTI

Niiden väreihin tuli voimaa

SELLAISTA MILLÄ ELÄÄ

lumisemmankin talven

ylitse sinisimmänkin

pakastaivaan alla.

Motivaatio

Minun motivaatiohameeni muistuttaa minua syömään terveellisesti. Haaveilen pukevani sen päälleni raskauskilojen hävittyä. Tämä "kilojen häviäminen" ei täällä kotona ollessa ole aivan yksinkertaista, varsinkaan meille pyöreyteen taipuvaisille. Onneksi hameen kanssa on aikaa ensikesään asti. Kaunishan se on katsella tuossa seinälläkin.

Jäähyväiset

Pikkuneiti oppi kääntymään, hurjaa menoa..


Tällä rannalla paloi lauantaina 92 ulkotulta rakkaan mamman muistolle. Muistot säilyvät aina sydänmissämme.

Kerran viel,

Viimeiset köynnösruusun kukat, enää ei ole nuppuja näkyvissä. Kyllä on kukkinutkin runsaasti melkein 3kk:tta. Simpukka on käynyt ahtaaksi, miksi kaikki kasvavat niin kovaa kyytiä isoiksi?

Leikkivätkö 7-8v.tytöt enää nukeilla?

Kuvasin yläkerran hoitopöytänurkkauksen. Siirryimme 74cm takkeihin, jotka olen ostanut Zaran vauvojen osastolta. Kuvissa näkyy myös rakkain nukkeni Mirja, jonka sain 2v. lahjaksi. Se oli loppujen lopuksi ainut nukke, josta välitin. Sille oli vaattet ja punainen kehto. Kerran kadotin nukkeni, noin 7v ikäisenä. Muistan kun surin nukkeani, ja vaikka sain uuden tilalle en koskaan leikkinyt sillä. Mirjan löysi meidän mamma aitasta vasta puolenvuoden kuluttua, sitä en koskaan unohda.

Omenan olennainen olemus

Mitä tehdä omenoista tänävuonna? Viimevuonna hillosin ja hillosin niin, että on vieläkin riittävästi. Tänä vuonna aion päästä helpommalla, viipaloisinko pakastimeen piirakoita varten? Omenat sinällään ovat myös hyviä kyläviemisiä.

Vera Wangin Princess

Todelliset yllätykset löytyivät matkalaukusta. Mielestäni Singaporelainen lapsen puku oli hurmaava. Koko oli 2, ehkä voisi mahtua vielä 1v. mutta siinä ja siinä. Meidän tyttö on niin pitkä ja siellä lapset pienempiä.
Vera Wangin hajuvesi oli, ei paitsi kaunis pullossaan, myös tuoksultaan kepeä raikas manariini kukkaistuoksu.

Onnellisen Orkideat

Sain laatikollisen orkideoita. Niitä oli todella paljon tiiviisti pakattuna ja riittivät viiteen vaasiin ympäri taloa. Ulkona paistaa aurinko, villiviinin puna ja kiitolliset Kosmoskukat saivat minut myöskin taas hymyilemään.

Puutarhassa on kaunista kuulasta,

Salaperäisinä nuokkuvat Syyskuun kukkijat,

Niiden terälehdet varisevat

Valossa ja varjossa salaisuus

ei vain varise - se

odottaa löytäjäänsä

niikuin puutarha Syyskuisena päivänä

Valmis

Voitte arvata miten odotan jo viikonloppua, siis sitä että mieheni palaa työmatkalta. Olen aivan uuvuksissa koko arjen pyörittämisestä. Haluan aivan ensimmäiseksi antaa vauvan hänen syliinsä ja lähteä hetkeksi ulos YKSIN. Niin ihanaa kuin tämä perheidylli onkin, nyt kaipaan pikku breikkiä. Ymmärtääkö joku?

Kortit esiin

Tässä on uusi korttiteline, kaikille kauniille korteille joita ystäviltä saamme. Postia on ihana saada.(Olen pahoillani, kuvan laatu on surkea)
Viikko on tähän asti kulunut nopeasti. Olisi silti mukava saada iltapuhelu mieheltäni, mutta maapallontoisella puolella hän nukkuu nyt aamuyöntunteja. Olen tavannut ystäviäni, ja heille on tapahtunut niin paljon. Toinen tullut raskaaksi, toinen sairastunut vakavasti. En anna pahanmielen vallata, kun aamulla voi jo olla parempi mieli!

Nukenvaunuja ja muuta suloista

Vauva on kasvanut kovasti, ja kehto jäi pieneksi. Sängyksi oli tuotava jo muillakin lapsilla ollut messinkinen pinnasänky. Hän näytää niin pieneltä siellä.

Milloinkahan vaunuintoiluni loppuu, nämä ihanat vaaleanpunaiset vaunut tilasin http://www.ihanpieniputiikki.fi/. Kyllä ne ovat somat. Minulla on vielä hyvin aikaa hankkia patjat ja peitot, ennenkuin neiti oppii edes kävelemään.

Tyttötyynyä en voinut jättää Tia Verantaan, kukahan hän lienee? Vuoden päivänsäde?

Kummasti läksyjä

Miten joku voi tehdä läksyjä näin kummassa asennossa? On ihanaa olla kotona vastassa, kun pojat tulevat koulusta. Iltapäivisin ehtii tehdä kaikenlaista. Tämä poikani haluaa tehdä kierrätysmateriaalista kakenlaista luovaa... yllä kuva robotista, eikös ole hellyyttävä?

Lepopaikka

Iltojen pimetessä on sytytettävä kynttilät, laitetava kaakeliuuniin tuli. Kääriydyttävä peitteen sisälle lepopaikkaan, ja juotava kuppi Roibos-teetä. Luettavaksi käy Botswanan iloiset rouvat-kirja. Kirjan luvun sijaan sylissäni on useimmiten vauva.
Mies on työmatkalla koko ensiviikon, ja sitävarten olen yrittänyt sopia itselleni kaikenlaista menoa. Lisäksi on pitänyt täyttää ruokavarastot. Silti minua sisimmässäni hirvittää, on harrastuksiin kuskaamista, voi sattua yhtä ja toista. Toivottavasti kuitenkin kaikki sujuu.

Nukenvaunut ja lastenvaunut

Norsulakanat sopivat mielestäni juuri näihin vaunuihin. Rottinkivaunut löytyivät Vaasantorilta kesälomareissulla. Pikkuinen siili on Porvoon ihanimmasta lelukaupasta Riimikosta. Omistaja hyvästeli pikkuisen niin liikuttavasti, ja lupasin todella aina pitää pienoisesta piikkipojasta huolta.

Viimeistään nyt on siirrettävä kesätekstiilit terasseilta varastoon. Nyyh, lehdet ovat täynnä ohjeita miten viettää tunnelmallisia iltoja valaistuilla pihoilla. Mutta kun on kylmä ja kosteaa...

Sähkäri oli koko päivän töissä, asensi pihavaloja ja suihkulähteelle paikan. Tälläisen suihkulähteen haluaisin, mutta niitä ei taida löytää Bauhausesta. Olisiko jollakin vinkkiä?

Hattutyttö Loviisassa

Lauantaina olimme Wanhassa wara parempi tapahtumassa Loviisassa. Vaikka itse asummekin uudessa talossa vanhalla asuntoalueella, ihailemme vanhoja taloja sekä miljöötä niiden ympärille. Nähdessämme lähes purkukuntoisten talojen remonttivaiheita, lohdutti se meitä. Emme olisi itse siihen voineet ryhtyä.

Minua ihastutti vanhojen talojen persoonallisuus, tunnelma. Pienet kadut ovat kodikkaita, pihat vehreitä keitaita. Miestäni kiinnosti hirsien työstäminen, talojen lämpimyys... Ihastelimme ikkunoita, lankkulattioita, korkeita kattoja, puuseppien työskentelyä entisaikaan. Joimme teetä huikaisevalla Tsehovilaisen huvilan kuistilla.